Siirry pääsisältöön

Uusin postaus

Ekoshoppailua

Me rakastuttiin uuteen harrastukseen, kipinä syttyi nopeasti ja hurahdettiin. Mietittiin muutama päivä sitten, kuinka yläasteaikoina ei kirpputoreilta voinut vaatteitaan ostaa ilman haukkuja, miksi se oli näin, miksi kaikkien piti olla samanlaisia? Miksei uskaltanut erottua, syy tähän löytyy varmastikin kieroutuneesta maailmankuvasta. Yläasteaikoina, kun vielä haki itseään ja sitä parasta minää, joksi halusi tulla, tämä kieroutuneisuus oikein korostui. Oli oltava hoikka ja nätti, suosittu ja ihailtu. Käytetyn vaatteen pukeminen oli suorastaan syntiä.


Tänä päivänä tykätään paljon mielummin suosia kirpputoreja, miksi näin? Yksi ja SUURI tekijä on ekologisuus. Kuinka paljon siinä säästyy maailmaa, kun ei koko ajan ole ostamassa pikamuotia? Paljon. Muoti elää jatkuvaa muutosta, joten aallon harjalla pysymiseen vaaditaan myös pulleaa lompakkoa ja leveää vaatekaappia, miksi siis liikkua massan mukana? Seuraava tekijä on se, ettei ole tarvetta olla kuin muut. Halutaan erottua, olla oman elämä…

Myöhälle meni tänäänkin...




Robinin sanoin: ”Kun aamulla herään, mä tuntee voin sen, tää on kaunis päivä, mä oon onnellinen.”
 Aamulla herääminen tai oikeastaan sängystä nouseminen, niin vaikeaa aina ja aina tulee olemaan. Meistä kumpikaan ei ole nimittäin mikään aamuihminen. Jos koulussa tai töissä pitäisi olla kahdeksalta ja herätä seitsemältä, niin sopiva aika nousta sängystä on suunnilleen puolessa välissä, vaikka herätys olisi kuudelta. Torkutus (tai herätyksen sammutus ja ”lyhyt” silmien sulkeminen sen jälkeen) on tuttu juttu. Lupaukset kuitenkin pidetään. Ajoissa ei olla, mutta täsmällisesti juuri siihen kellon aikaan, kun paikallaolosta on sovittu. Harvoin etuajassa. Tärkeintä on näyttää hyvältä. Meikkaamiseen menee n. 10min ja sitten puetaan ja käydään pisulla. Syödään, jos ehditään. Jogurtti tai leipä on nopein heittää kitaan. Kiireessä aamutoimet jotenkin onnistuu paljon paremmin. Jos aikaa olisi paljon, niin voisi unohtaa itsensä väärille teille. Aamusta se sänky on vain niin pehmeä ja lämmin… Ei sitä mikään voita.


Kun elämä aamun jälkeen vihdoin voittaa.
 Molemmilla meistä on kalenterit täynnä. Välillä toivoisi päiviä, jolloin ehtisi jäädä hetkeksi haaveilemaan ja ottaa vaikka päikkärit. Kavereille ajan saa aina katsoa kalenterista. ”No nyt menisi kahden viikon päähän perjantaille klo 19.30, varataanko sulle tähän aika…” Kaikki ajat on ennakkoon myyty, ja harvemmin on aika, kun olisi tylsää.
Päivällä kun tullaan töistä/koulusta. Julia syö koulusta tultuaan ja tekee läksyt yleensä heti sen jälkeen (tai asia on itseasiassa muuttunut lukion myötä ja koulutehtävät muistuvat mieleen vasta nukkumaanmenoaikaan…). Välissä voi Julialla olla jopa hetken aikaa auringonotolle tai Netflixille, mutta sekin on mietitty aikataulun mukaisesti. Essi tykkäisi nukkua joka päivä päiväunet. Yöunet lähenevät yhdeksää tuntia, mutta raskaan päivän jälkeen voi jopa nukahtaa lattialle. Silloin syödään, kun on nälkä tai ehditään.
 Jos jostain kumman syystä ei itseään päivän puuhien jälkeen tunnekaan uupuneeksi, monesti mieleen juolahtaa n. klo 20-21 aikaan vähintään 20km pyörälenkki tai hölköttely ilta-auringossa. Pienen mielenvirkistyksen ja aivojen nollauksen jälkeen unikin nappaa paremmin.


Illalla yleensä edessä on päivän päätapahtuma, nimittäin iltapala (jollei ilta veny n. klo 2.00 yöllä ja iltapala on pakko skipata, ettei muu väki herää…). Iltapalalla perheen naiset kokoontuvat jakamaan päivän ajatukset ja mehevimmät juorut. Iltapalalla nautitaan kevyttä syömistä laadukkaassa seurassa. Iltapalan mehevät tarinat jatkuvat yleensä myös hampaidenpesun pariin, josta suunta on selkien naksautuksen jälkeen kohti houkuttelevan pehmeää sänkyä ja monen monta tyynyä.


Päivät yleensä etenevät samalla kaavalla. Aina on treenejä tai valmennuksia ilta täynnä. Kavereille aikaa on viikonloppuina ja viikolla tehdään töitä ja treenataan. Onneksi on ihana sisko, jonka kanssa voi keksiä extempore juttuja, jos arki-ilta meinaa käydä tylsäksi. Leffailta popcornien kera, käynti frisbeegolf radalla, ajelu nostalgisilla biiseillä twistattuna tai vaikka perinteinen lenkki. Makkara. Arjessa auttaa jaksamaan se, että on aina joku jolle huolet voi iltaisin purkaa. Äiti ja sisko, jotka kaiken lisäksi ymmärtävät. Jaksamiseen auttaa myös motivaatio, iloiset ihmiset ja positiivisuus.
Arki on kumminkin aina päivästä riippuvaista. Maanantai ja lauantai ovat kuin päivä ja yö. Jokainen päivä on erilainen, MUTTA aina mennään eikä meinata.

XOXO
Essi & Julia